Täytyyhän sitä ihmisen blogi aloittaa. Etenkin kun on uusi hieno ja erittäin kannettava tietokone käytössä. Hienon käsite tässä yhteydessä on kyllä laaja. Uusi kyllä, se ei ole epäselvää, mutta hieno minusta, ei kaikista. Prosessori (huomaa että josedellisen sanan ensimmäisen s-kirjaimen tilalla olisi f-kirjain, sana tarkoittaisi aivan muuta) riittävä elokuvien katseluun, pieni ja jopa käsilaukkuun mahtuvainen, väriltään nätti. Se on hieno kirjoittaneelle. Plus näppäimistö tuntuu hyvältä etusormien, keskisormien, nimettömien, oikean peukalon ja joskus jopa pikkurillien alla. 

Tarkoituksena oli tämä blogi aloittaa komein ajatuksin. Muuttuivat komeat ajatukset tuossa käytännön ongelmallisuuksien ihmettelyksi ja ratkomisyrityksiksi. Pyykinpesupäivä sai yllättävän käänteen kun muistin kattilaa liedelle asetellessani, että HERRANJUMALA (sallittakoon tässä yhteydessä käyttää taivaanisän titteliä) minultahan tippui aiemmin vessapaperirulla pyykkikoneeseen. Sellainen päältätäytettävä, kompakti kone, oli tuulettumassa eilisen pesu-urakkansa jälkeen, luukku auki. WC-paperirullaa (ihan vasta aloitettua, lähes täyttä) pidin koneen reunalla ja humps vain, sinne meni, minä puolestani riensin jatkamaan uuden hienon erittäin kannettavan tietokoneen asennusta. Ajatellen, ensi kerralla kun nestepussini tyhjennän, nostan rullan koneen sisäosasta. Ei tullut sitten tarvetta heti eikä kohta vaan ehdin siinä välissä nakella koneeseen mustia vaatteita ja laittaa koneen pyörimäänkin. Sitten voimme palata tähän HERRANJUMALA-kohtaan uudelleen. Minä konetta pysäyttämään ja pyykkiä sieltä nostelemaan; kerrassaan kammottava näky, uudet mustat farkut, sen näköiset kuin niistä voisi uusiopaperia arkin ja kaksi valmistaa. Pienemmistä vaatteista vähän vähemmän uusiopaperia olisi saanut.

Nyt siis tässä koitan jollain mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla saada nuo paperimassa-vaatteet puhtaiksi. Vessapaperirullan kartonkitötterökin oli tiensä nähnyt, hukkumis-pilkkoutumiskuoleman kokenut. Toinen konsti toimi yhteen vaatteeseen, kolmas konsti ei toiminut toiseen vaatteeseen. Kerron myöhemmin kuinka kävi. Mutta jos vaatteet näin wc-paperilla pestään niin kyllä se kuolettaa komeat ajatukset. 

Ja näin jouduin myös kirjoittaneena hankalaan jamaan. Nimittäin. Nyt lukija luulee että täällä sitä vasta on komeita ajatuksia odotettavissa ja lukee seuraavankin blogi-kirjoituksen. Ehkä pettyy ensi kerralla ja sitä seuraavalla kun ei kuulu komeaa ajatusta, ei näy. Ehkä heti kyllästyy ja sanoo että pyh vain, olkoon tuo Maija mehuinensa. 

Ystävällisin terveisin, 

-Mehumaija Töölöstä

J.K. Kirjoittanut haluaa jatkossa koristella sivuaan kuvin, mutta uusi kone on vielä kovin kuvista tyhjä, niin tätä joutuu ikävästi siirtelemään myöhemmin tapahtuvaksi.